Suomen koripallomaajoukkueen menestys on tuonut valtavasti iloa ja positiivista tunnetta suomalaiseen urheilukenttään viime vuosina. Tuo tunne ja kokonaisvaltainen kulttuuri on välittynyt myös kannattajista, yhteistyökumppaneista ja pelaajien medialausunnoista. Onnistuminen on pitkäjänteisen ja systemaattisen työn tulos. Perusta on rakennettu huolella.
Oikea henkilö kertomaan menestymisen taustoja on Jyri Lohikoski, joka on ollut vuodesta 2004 lähtien nuorten maajoukkueen valmentajana ja toimii myös koripallon osaamiskeskuksen johtajana. Jyri on syntyjään Helsingistä ja on lapsesta asti saanut elää koripallon parissa. Hänen isänsä oli aikanaan valmentaja, erotuomari ja seurajohtaja. Jyri itse on harrastanut tosi monipuolisesti toistakymmentä eri lajia. Koripallo on ollut kuitenkin Jyrille isoin ja tärkein laji, jota hän pelasikin aina SM-sarjaan asti.
Lohikosken valmentajauran suuntaus tapahtui vuonna 2001. “Siinä vaiheessa piti tehdä valintoja, koska minulla oli kolme rautaa tulessa. Olin juuri valmistunut kasvatustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta luokanopettajan koulutusohjelmasta, valmensin samalla ja minut oli myös valittu koripallon eteläisen alueen aluevalmentajaksi. Lisäksi olin saanut opettajan työpaikan.”
Kaikkea kolmea ei voinut enää tehdä täysipainoisesti, joten pelaajaura jäi pois. Siitä lähtien, ja jo opiskelujenkin aikaan, Jyri on valmentanut pääasiassa 10–19-vuotiaita. Aluksi valmentaminen tapahtui opettajan työn ohessa, mutta vuosina 2005–2007 oli mahdollisuus olla opettajan työstä virkavapaalla ja toimia koripalloliiton koulutuspäällikkönä. Useat Suomen koripallon valmentajakoulutuksen uudistuksista ja linjauksista ovat lähtöisin näiltä ajoilta. Lopulta Jyri päätti valita koripallon täysin opetustyön sijaan: “2018 jäin toiselle virkavapaalle opettajan töistä ja vuonna 2020 luovuin virastani. Tämä on nyt viides lukukausi, jolloin olen tehnyt pelkästään koripallovalmentajan ja valmentajakouluttajan töitä.”
Koripallo on intensiivinen peli ja sitä pelataan kohtuullisen pienessä tilassa eli 15 x 28 metriä olevalla alueella, jossa urheilulliset pelaajat liikkuvat eri suuntiin – eteenpäin, taaksepäin ja ylöspäin. Kaikki osallistuvat hyökkäämiseen ja puolustamiseen. Pisteitä tehdään pelissä paljon ja pallonhallinnan vaihtuessa nopeasti on tapahtumia paljon. “Koripallo on tosi tapahtumarikas peli, jolloin se on myös tunnerikas peli. Yhden pelin aikana kerkeää tapahtua paljon asioita. Voit olla välillä johdossa reilusti, mutta pelin aikana saatat olla myös tappiolla. Koripallo on monirakenteinen, monitahoinen ja intensiivinen joukkueorientoitunut peli”, Lohikoski kiteyttää osuvasti.
Koripalloa pelataan kaikissa maanosissa ja sitä voi pelata monella pelitavalla, johon myös historia ja kulttuurit vaikuttavat maantieteellisesti. Jyriltä kysyttäessä suomalaisen koripallon lähestymistä pelaamiseen on vastauksen ytimessä joukkue: “Me ajatellaan Suomessa, että koripallo on ennen kaikkea joukkuepeli ja ME tulee ennen MINUA. Tietyllä tavalla yhteinen tavoite ajaa yksilön tavoitteen ylitse joukkueessa. Parhaimmillaan se tarkoittaa sitä, että jos yksilöllä on heikompi tai huonompi päivä, voimme yhteisellä pelillä ja yhteisellä luottamuksella sekä yhteisillä asioilla tukea yksilöä. Toisaalta taasen jos yksilö tietää, että hänen takanaan on luottamus ja turva siitä, että joukkue kantaa myös häntä, niin yksilö uskaltaa olla rohkeammin oma itsensä ja toteuttaa omaa rooliaan. Koripallo on siis ennen kaikkea joukkuepeli!"
Valmentamisessa tulee aina huomioida pelin ja osaamisen eri osa-alueita. Jyri on ollut itse valmentamisessa useissa eri tehtävissä: fysiikkavalmentajana, psyykkisenä valmentajana ja myöhemmin päävalmentajana vahvemmin myös teknis-taktisissa asioissa. Lohikoski näkee tämän vahvuutena: “Olen saanut valmentaa kaikkia näitä pelin osa-alueita. Ja jokainen niistä on lopputuloksen kannalta yhtä tärkeitä. Pidän päävalmentajan ja tiimin johtajan roolissa tärkeänä, että nämä kaikki osa-alueet huomioidaan.”
Lohikoski kertoo, että hyvä valmentaja kysyy itseltään, pelaajiltaan tai muulta valmennusjohdolta minkälaiset asiat pelistä tämän ikäisten ja tasoisten kohdalla korostuvat. Sitä kautta syntyy valmennukselliset ratkaisut, mikä auttaa tekemään päätökset esimerkiksi siitä minkälaista fyysis-motorista, teknistä ja taktista harjoittelua tulee toteuttaa. “Olen pohjimmiltani pelinopettaja eli siis tavallaan valmentajan tärkein kysymys on millainen peli ja sitä kautta sellaista harjoittelua”, Lohikoski tarkentaa.
Usein eri lajeissa puhutaan polusta pelaajan uran tai pelin rakenteen osalta. Suomen koripallossa lähestyminen on toisenlainen päävalmentaja Lohikoski kertoo: “Meidän ajattelussa koripallon peli on aina samaa, eli hyökätään ja puolustetaan ja se peli kiertää samalla tavalla – eri ikäisten ja tasoisten pelissä vaan tietyt asiat korostuvat pelistä. Ja jos jotain metaforaa haluaa käyttää, niin se on enemmänkin spiraali.”
Suomen koripallossa ajatellaan ja eletään siis todeksi joukkuepeliä, jossa kukaan pelaaja ei voi olla peliä suurempi, mutta silti valmennus on erittäin ihmislähtöistä. Jyri kuvaa tätä seuraavasti: “Minun valmennuspanoksestani on kaikkein eniten hyötyä joukkueelle siinä tapauksessa, kun se auttaa yhteistä joukkuetta. Samalla kun näin sanon, ajattelen kuitenkin niin, ettei voi olla mitään muuta johtamista, valmentamista tai opettamista kuin ihmislähtöisyys. En voi valmentaa tai auttaa joukkuetta kuin siitä ihmisestä käsin. Meillä on aina valmennustilanteessa tai missä tahansa kohtaamistilanteessa kolme tasoa: meillä on peli, meillä on pelaaja ja meillä on valmennus. Vaikka valmentajalla olisi kuinka suuri ymmärrys, niin valmentaja ei voi koskaan suoraan vaikuttaa peliin, koska valmentaja ei tee yhtään koria, pistettä tai levypalloa. Tämän takia valmentajan interventio peliin kulkee aina pelaajan kautta, jolloin ihminen tulee kuitenkin aina ensiksi. Siinä mielessä valmentajan taidot kuten pedagogiset taidot, ihmistuntemustaidot, johtamistaidot ovat todella tärkeitä.”
Valmentaja vaikuttaa peliin siis aina pelaajien eli ihmisten kautta. Tässä mielessä ihmislähtöisyys on valmentamisen ytimessä. Suomen koripallossa puhutaankin, että hyvä valmentaja on lämmin. Se näkyy myös valmentajan koulutusmateriaaleissa. Lämmön lisäksi tulee olla laatua, kuten Jyri kertoo: ”Pelkkä lämpö ei kuitenkaan missään tapauksessa riitä. Lämmön kaverina täytyy olla laatua. Tästä voidaan käyttää käsitettä didaktinen osaaminen. Eli vaikka olisit kuinka lämmin ja kohtaisit hyvin, mutta jos sinulla ei ole valmentajana sisällöllistä annettavaa, niin silloin vuorovaikutus on suppea, eikä pelaajat ja peli kehity. Tarvitaan siis myös vahvaa asiaosaamista ihmislähtöisyyden lisäksi. Suomen koripallossa käsitetasolla puhutaan valmentajan ja pelaajan välissä ihmiskäsityksestä, ja pelaajan ja pelin välissä oppimiskäsityksestä. Ja sitten valmentajan ja pelin välissä puhutaan pelikäsityksestä. ”
Koripallossa pelaajilla on erilaisia rooleja ja tehtävät täydentävät toinen toisiaan. Lohikoski kuvaa tätä niin, että on tärkeää valmentajan näkökulmasta tuntea ne asiat mitkä kaikkein eniten motivoivat ja sytyttävät pelaajia: “Varsinkin juniorivalmentamisessa ajatellaan, että on olennaista motivoitua onnistumisten kautta. Sen takia on tärkeää, että pelaaja pääsee tekemään niitä asioita missä hän on hyvä. Silloin pelaajan oma minä ja identiteetti kasvaa ja vahvistuu.” Lohikosken haastattelun aikana on tässä vaiheessa jo piirtynyt vahvasti auki se, että pelaajia arvostetaan, heitä halutaan tuntea ja tukea urheilijana kasvamisessa.
Suomen koripallon oppimiskäsitykseen kuuluu urheilijan aktiivinen rooli ja oppimaan oppimisen taidot, joiden ytimessä on itsereflektio. Koripallon nuorten maajoukkueissa on hyödynnetty jo neljän vuoden ajan Qridi Sport -sovellusta tukemaan urheilijana kasvua itsereflektion keinoin. Lohikoski kokee Qridi Sport työkalun hyödylliseksi valmentajille ja urheilijoille: “Olemme olleet erittäin tyytyväisiä Qridiin! Ajattelemme niin, että urheilijaksi kasvamisessa oppimaan oppimisen taidot ovat aivan keskeisessä roolissa. Hyvään oppimiseen liittyy aina reflektiota. Qridi Sport on mahdollistanut meidän luopua paperisista itsearviointilomakkeista, ja olemme voineet tehdä kaikki kyselyt harjoittelun ja otteluiden jälkeen, leiripäivän päätteeksi tai aamuisin pelaajien herättyä kätevästi sähköisessä muodossa. Applikaatio mahdollistaa myös helposti maajoukkueleirien väleissä tapahtuvat viikkokyselyt, testitulosten seurannan sekä omatoimisten harjoitusjaksojen ohjelmoinnin. Qridi Sport edesauttaa meitä saavuttamaan urheilukasvatuksen tavoitteitamme merkittävästi.”
Suomalaisessa koripallossa on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana usean strategiaprosessin myötä muodostettu käsitystä siitä, mikä on suomalaisen koripallon ihmis-, peli- ja oppimiskäsitys. Yhteisöllisyys, joukkuepeli ja toisen auttaminen on muodostunut keskeiseksi arvoksi, joka näkyy luonnollisesti sitten myös oppimiskäsityksessä. “Jos hienoja termejä haluaa käyttää, mitä me nyt ei ehkä oikeasti haluta käyttää, mutta joillekin se avaa enemmän, niin meidän oppimiskäsitys pohjautuu hyvin paljon sosio-konstruktivistiseen ajatteluun eli yhdessä rakentamiseen, yhdessä oppimiseen ja yhdessä pelaamiseen. Tässä yhteistoiminnalliset valmennusmetodit ja luonnollisesti yhteiset valmentajien koulutusmetodit, kuten keskusteleva ote ja siihen liittyvä reflektio on tosi olennaisia asioita. Tavoitteena on, että pystyy peilaamaan omaa ajattelua ja omaa toimintaa suhteessa itseensä sekä joukkueeseen suhteessa peliin“, Lohikoski kuvailee.
Jos koripallon viime vuosien tarinasta tai menestyksestä haluaa jotain oppia ottaa muissa lajeissa, niin pitkäjänteinen strateginen suunnittelu on se, mikä nousee selkeästi esille Lohikosken puheissa: “Se mitä ollaan tehty ja tehdään koko ajan, perustuu strategiseen analyysiin, suunnitteluun ja toteutukseen. Ja se, että me ollaan valittu tällainen yhteistoiminnallisuus, yhdessä oppiminen, yhdessä pärjääminen, niin on ihan siis valinta siitä, että näin me uskotaan, että pärjätään paremmin.”
Koripallo on maailmalla iso ja kilpailtu laji. Suomessa on lopulta vähän asukkaita ja koripalloilijoita, minkä takia poikkeavia yksilöitä tulee suhteessa vähän. ”Yksilökeskeisyys ei ole kilpailuvaltti, vaan me ollaan analysoitu, että syöttämällä enemmän me pärjätään paremmin. Toisaalta on me haluttu ymmärtää myös meidän historiaa ja yhteiskunnallista taustaa. Suomalaiset ovat kovia työntekijöitä, olemme ahkeria ja meille ei ole vierasta tehdä yhteistyötä. Tavallaan siis se, ketä me olemme ja mistä me tulemme ja miten me voimme pärjätä lyövät hienosti kättä meidän strategiassa“, Lohikoski jäsentää.
Lisätietoja Suomen koripallovalmentamisen linjauksista: https://www.basket.fi/basket/korisperhe/
Kuvat: P16 EM-kisoista vuodelta 2022 (FIBA).
Haastattelija: Toni Eskola